7. lokakuuta 2012

Kerhoilta 7.10.2012: Otto Blomqvist / Haukiperhot

Oton kerhoillassa sidottama haukiperho
KSPK:n syksyn ensimmäisessä kerhoillassa Otto "HC" Blomqvist kertoi hauen perhokalastuksen perusteista ja sidotutti ahvenmallisen Mirror Image-haukiperhon. Monelle seurailtaan osallistuneelle perhon sidontatekniikka tuli varmasti uutena asiana. Otto sitoi perhon ns. kääntötekniikalla pikaliimaa avuksi käyttäen.

Illassa oli paikalla reilu 10 henkilöä ja kokemattomampienkin sitojien käsissä syntyi kalastavan näköisiä haukiperhoja. Hauen perhokalastuksen toinen sesonki onkin parhaillaan käynnissä. Vesien viilennettyä suuremmat hauet tulevat jälleen matalampaan veteen, josta niitä on helpompi tavoittaa myös perholla.

13. kesäkuuta 2011

Nuorten SM-kilpailut 11.-12.6.2011

KSPK järjesti menneenä viikonloppuna perhokalastuksen nuorten SM-kilpailut Muuramenjoella ja Kuusikkolammella. Muutaman peruutuksen jälkeen kilpailuihin osallistui yhteensä 18 nuorta perhokalastajaa, osa oli ensimmäistä kertaa kisaamassa kun taas muutamat kilpailijat olivat jo kokeneita karsintojen kiertäjiä. Olipa joukossa jokunen edellisvuosien SM-finaaleissakin kalastanut.

Lauantaiaamuna kilpailijat jaettiin neljään ryhmään, joista kaksi kalasti Kuusikkolammella ja kaksi Muuramenjoella. Ryhmissä oli siis kussakin 4-5 henkilöä, mutta blankista eli kalattomasta jaksosta rankaistiin kahdeksalla jaksopisteellä.


Ensimmäinen päivä oli todella helteinen ja kisaaminen otti varmasti koville, kun pelkkä kisojen seuraaminenkin hellekelissä laittoi uuvuttamaan. Muuramenjoki antoi helteestä huolimatta kohtuullisen hyvin kaloja, kaikkiaan 38 kirjolohta. Parhaiten ensimmäisenä päivänä onnistui KSPK:n Ville Strandman, joka sai ainoana kalastajana kaikilta neljältä jokijaksolta kalaa, yhteensä 12 kirjolohta. Vihtori Kivistö ja Janne Repo tulivat perässä kolmen kalallisen jakson miehinä. Kuusikkolammella kalantulo oli helteen lämmittämän veden vuoksi heikompaa, sillä järvestä nousi päivän aikana vain 14 kirjolohta, eikä kukaan kilpailijoista onnistunut saamaan kaikilta kolmelta jaksolta kaloja.

Toisena kilpailupäivänä hellekeli vaihtui iltapäivällä ukkoskuuroiksi, Kuusikkolammen kilpailu jouduttiin hetkeksi jopa keskeyttämään vieressä riehuneen ukonilman vuoksi. Nyt puolestaan Muuramenjoki näytti oikullisuutensa antaen kilpailijoille vain yhdeksän kilpailukalaa. Kuusikkolammelta kaloja nousi päivän aikana yhteensä 16, joten toisena päivänä lampi antoi jokea enemmän kalaa.


Vihtori Kivistö sinetöi nuorten suomenmestaruutensa käytännössä jo ennen kilpailun viimeistä jaksoa saaden Kuusikkolammella kalaa kaikilta kolmelta jaksolta. Piikkipaikalta toiseen päivään lähtenyt Strandmanin Ville blänkkäsi lammella pari ensimmäistä jaksoa, mutta väsytteli viimeisen jakson jälkimmäisellä poolilla kirjolohen haaviin, joka toi KSPK:n miehelle jo toisen peräkkäisen hopeamitalin nuorten SM-kilpailuista. Ensimmäisissä perhokisoissaan kalastanut Janne Repo sai sunnuntaina Kuusikkolammella kalaa kahdelta jaksolta ja sijoittui hienosti pronssitilalle. Mainita sopii myös ensimmäisenä päivän hieman alakanttiin kalastanut KSPK:n Ijäksen Saku, joka sai Kuusikkolammelta kaikilta jaksoilta kalaa nousten lopputuloksissa viidenneksi. Saku pokkasi myös kilpailun suurimman kalan palkinnon kahdella 52cm mittaisella kirjolohellaan.



Kiitokset kaikille nuorille perhokalastajille mukavasta kisaviikonlopusta! Keli oli rankka, mutta toivottavasti kilpailu oli osallistujille antoisa ja opetti uutta tästä hienosta lajista. Kiitokset myös kilpailun sponsoreille: Pääsponsori Vision luovutti kärkikolmikon välinepalkinnot ja kasan lippiksiä, Kapeenkoskelta ja Muuramen kalastuskunnalta saatiin kalastuslupia, Lounasravintola Papa's tarjosi Muuramenjoen lounaan, Hartwall lahjoitti virkistysjuomia sekä palkintoja kilpailijoille ja S-ryhmä tarjosi Kuusikkolammen ruuat ja suurimman kalan palkinnon. Sponsoreiden ansiosta kukaan kilpailija ei joutunut lähtemään "tyhin käsin" pois kilpailuista, vaan kaikki saivat jonkinlaisen palkinnon viikonlopun uurastuksestaan.

Tarkempi raportti kilpailusta voittajan haastatteluineen ilmestyy loppukesästä Pohjolan Perhokalastajassa.

30. huhtikuuta 2011

Nymfien sidontaa

KSPK:n kevään viimeisen sidontaillan vieraana oli MM-joukkueen jäsen Suomisen Jarkko ja aiheena oli nymfit. Jarkko kertoi suosivansa pääasiassa melko yksinkertaisia sidoksia ja suurin osa nymfirasian perhoista näyttikin olevan monille tuttuja perhomalleja, kuten esim. erilaisia Hare's eareita ja Pheasant taileja mutta löytyi sieltä hieman erikoisempiakin nymfejä. Ohessa kuva neljästä toimivasta nymfistä, jotka Jarkko sidotti kerhoillassa (klikkaamalla näet suuremman kuvan). Sidokset Jarkko Suominen.

Pheasant tail oranssilla iskupisteellä, #14 jigi koukku


Nymfi #16, runko stripattua riikinkukkoa

Hare's ear, sopii myös seisovaan veteen

Kumijalka hares'ear

14. maaliskuuta 2011

Levysiipisten sidontaa


KSPK:n kerhoillassa tällä kertaa aiheena oli levysiipiset lohiperhot ja sidoimme Otto "hcflyfisher" Blomqvistin johdolla levysiipisen kalastukseen sopivan Black Doctorin. Ohessa kuva Oton mallisidoksesta sekä kerhoillassa syntyneitä "tohtoreita".

Kuvat perhoista Tapani Korhonen.

Oton sitoma "Black Doctor". 

Toinen Oton sitoma Black Doctor. 

Kerhoillassa sidottu tohtori. 

Toinen kerhoillassa sidottu tohtori. 



8. maaliskuuta 2011

Perhoja Keski-Suomen suurtaimenille

Perhokalastuksen MM-joukkueen jäsen Jyrki Hiltunen kävi esittelemässä kerhoillassa perhoja Keski-Suomen suurtaimenille. Jyrki esitteli kolme perhomallia, joilla jokaisella on tullut Keski-Suomen koskilta yli 60 sentin taimenia. Ensimmäisenä perhona sidottiin jatkoperäpupa Jyhis, joka on toiminut erittäin hyvin myös Keski-Suomen ulkopuolella esim. Varzinalla. Jyhis on erittäin helppo sitoa ja todella kalastava perho, tämä sopii siis hyvin myös aloittelevalle sitojalle. 

Toisena perhona sidottiin vielä nimeämätön Jyrkin kehittämä musta streameri. Jyrki on kehittänyt perhon sellaiseksi, että sillä olisi mahdollisimman suuri profiili ja se olisi kuitenkin kevyt heittää. Perho sidotaan h2o:n slinky fibrestä tai mirror imagesta sekä frizz fibrestä ja sekaan laitetaan vähän kimalteita. 

Kolmantena luottoperhonaan suurille taimenille Jyrki sidotti kuulapäisen iskupistelarvan. Larvoilla Jyrki on saanut myös useita yli 60 sentin taimenia, joten larvoja ei kannata unohtaa isoja taimenia tavoitellessa. 

Ohessa kuvia perhoista, perhojen reseptit kuvagalleriassa.

Kuvat: Tapani Korhonen






23. helmikuuta 2011

Lohiperhoja Pohjois-Norjaan

Kerhon vieraaksi saapui tällä kertaa perhonsidonnan Suomen mestari Olli Koskinen. Olli on innokas lohenkalastaja ja on kalastanut lohta varsinkin Pohjois-Norjassa.

Iltaman aluksi Olli kertoi UV-valosta ja sen vaikutuksista värien näkymiseen kalalle. Tutkimme myös materiaalien ja perhojen näkymistä UV-lampun alla. Mielenkiintoinen aihe, joka pistää miettimään materiaaleja ja värejä hieman uudelta kantilta.

Ottiperhoja ja fluorisoivia lankoja UV-lampun alla. Kuva: Olli Koskinen

UV-tutkimuksien jälkeen sidottiin kaksi perhoa. Olli näytti ensiksi oman mallinsa kaksihaarakoukkuisen "Kakkosnelosen" sidonnan. Toisena perhona sidottiin Pompero. Ohessa kuvat sidotuista perhoista sekä muutama muu ottipeli Pohjois-Norjan lohijoille Ollin rasioista. Sidottujen perhojen reseptit löytyvät galleriasta.

Kakkosnelonen (Ollin oma malli)
sidos: Olli Koskinen



Pompero
sidos: Olli Koskinen




Kakkoskakkonen (Ollin oma malli)
sidos: Olli Koskinen


Sarvijaakko, vihreä-oranssi
sidos: Olli Koskinen



Rimpauttaja
sidos: Olli Koskinen



Rinteen tohtori, muunnos
sidos: Olli Koskinen


12. helmikuuta 2011

Kerhoillat startattiin järvi/lampikalastustekniikoilla ja perhoilla

Kevään kerhoillat on saatu käyntiin ja ensimmäisen kerhoillan aiheena oli järvi/lampikalastustekniikat sekä - perhot ja vieraana oli Arto Kokkila. Aihe ja esiintyjä selvästi kiinnosti, koska paikalla oli ilahduttavan runsaasti väkeä. Poikkeava aika eli tiistai-iltakin tuntui siis kerholaisille sopivan.

Aluksi Arto kertoi välineistä ja tekniikoista. Mieleeni jäi, että siimoja Artolla tuntui olevan todella runsaasti erilaisilla uppoamisnopeuksilla ja siimat tuntuvatkin olevan tärkeässä roolissa järvikalastuksessa ja varsinkin kilpailuissa. On tärkeää saada perhot sinne missä kalat ovat ilman, että perhoja pitää painottaa runsaasti ja uittonopeutta muuttaa sen takia, että perhot uppoaisivat.

Arto sitoi malliksi neljä eri perhoa, joista porukalla sidottiin kaksi. Liitseissä tuntui olevan erittäin tärkeätä se, että pyrstö on elävä ja perholle saadaan uintiliike painotuksen avulla. Liitsit eivät myöskään olleet kovin isoja. Vaikka liitsin sitominen on periaatteessa yksinkertaista ne voidaan sitoa kuitenkin hyvin monella tapaa, tästä illasta sai ainakin allekirjoittanut uutta ideaa niidenkin sitomiseen.

Ohessa kuvat Arton sitomista perhoista, reseptit löytyvät kuvagalleriasta. Kiitos Artolle mielenkiitoisesta kerhoillasta!

Iskupiste-liitsi
sidos: Arto Kokkila


Musta muovikuulaliitsi
sidos: Arto Kokkila


Oliivi buzzer
sidos: Arto Kokkila


CDC pinturi
sidos: Arto Kokkila



Seuraava kerhoilta on su 20.2. ja aiheena silloin Lohiperhot Pohjois-Norjaan, vieraana Olli Koskinen. 

28. tammikuuta 2011

Kevään/kesän ohjelma julkaistu

Kevään ja kesän ohjelma on julkaistu. Seuran kerhoiltoihin saapuu tänä keväänä monta hienoa vierailijaa. Vierailijoiden joukossa on mm. perhokalastuksen MM-joukkueen jäseniä, perhonsidonnan Suomen mestari ja Visionin edustaja. Toivomme aktiivista osallistumista kerhoiltoihin kerhon jäseniltä! Muistutan myös, että kerhoiltoihin voi saapua vierailemaan myös vaikka ei olisi kerhon jäsen!

Seuran reissut sijoittuvat tänäkin vuonna Keski-Suomen koskille, ilmoittaudu mukaan reissuihin ajoissa, joissakin reissuissa paikkoja on rajoitetusti.

Ohjelmaan tästä: 

25. marraskuuta 2010

Jään rapsuttelua ja hyvää ruokaa Huopanalla


KSPK:n jo perinteinen rauhoituksen jälkeinen pikkujoulureissu tehtiin jälleen Huopanankoskelle 20.11. Mukana reissussa oli kuusi kerholaista.

Sääennuste oli luvannut kiristyvää pakkaskeliä ja hieman arvelutti ennen reissua, että mitenköhän kalastuksen käy. Toisaalta näillä pikkujoulureissulla ei ikinä ole se kalastus ole ollut pääasia, joten sinänsä tuo ei pahasti aiheuttanut päänvaivaa. Toisaalta onhan se mukava jos kalastuskamat ottaa mukaan, että hieman edes tarkenee siimoja oikoa.

Huopanalle päästyämme aamutuimaan keli kuitenkaan ei ollut niin paha kuin olisi voinut. Pakkasta oli viitisen astetta mutta keli oli oikeastaan täysin tyyni. Joten ei muutakuin kalastuskamat päälle ja koskelle. Koskella huomasikin pian, että ei siellä tarttenut palella oikeastaan se kummemmin kuin mitä tuulisilla sumarireissulla on tullut paleltua. Siimarenkaat tosin kyllä pakkasivat nyt jäätymään aika nopsasti ja jäitä sai olla rapsuttelemassa useasti vaparenkaista (peukalonkynsi oli reissun jälkeen kipeänä). Pakkaskeleillä pitäisi varmaan heittää vain määrämittaisia heittoja eikä ollenkaan stripata siima sisään :)

Aloittelin kalastelun niskalta. Olin virittänyt siimanpäähän kaksi streameriä, claret-mustan zonkerin kärkeen ja sivutapsiin valkoisen "jääpuikko" streamerin. Heittelin niskalta kohtia missä olin aiemminkin saanut tapahtumia rauhoituksen jälkeen eikä aikaakaan kun valkoiseen streameriin tärähti, mutta ei tarttunut. Jatkoin tuon kohdan pommittamista ja hetken päästä tuo kala nousi valkoiseen streameriin uudestaan mutta hetken potkimisen jälkeen se karkasi. Näin kalan hyvin ja se oli selkeästi mitallinen muttei kuitenkaan varmaan 50 senttiä. Hieman harmitti karkuutus mutta olipahan reissu alkanut tapahtumilla heti ja tuo antoi uutta intoa loppupäivää varten.

Päätin seuraavaksi käydä kosken alaosilla. Sieltä ei kuitenkaan tullut minkäänlaista havaintoa kaloihin. Ei edes harjuksista, joita yritin jallittaa larvalitkalla indikaattorin kera. Ihmetytti hieman mihin harjukset olivat kadonneet, kun nuista paikoista on normaalisti harjuksia noussut. Nyt pari miestä pommitti indikaatorien kera larvoja paikoissa, joissa harjuksia on normaalisti ollut hyvin mutta nyt saaliiksi saatiin vain yksi todella pieni harjus. No ehkä ne oli huonolla syönnillä vain tällä kertaa, toivotaan ainakin ettei kesän helteillä ole ollut vaikutusta harjuksiin?



Päivä meni omalta kohdalta todella nopeasti. Oli mukavaa kalastaa pitkästä aikaa vaikka jäiden rapsuttelu vaparenkaista hieman välillä ärsyttikin ja isompia kaloja en saanut enää siimanpäähän aamun jälkeen. Kaikenkaikkiaan porukalle tuli ihan hyvin kalatapahtumia vaikkakin isoja kaloja oli vähemmän, isoimmaksi ylös tulleeksi jäi Jarin 45 senttinen.

Iltaa vietettiin sitten perinteiseen malliin saunoen, syöden ja kalastus-dvd:tä katsellen (mainittakoot tässä myös, että seuran kirjastoon on hankittu Henrik Mortensenin uusin DVD "Scandinavian spey cast 2", joka on lohen pintaperhokalastuksesta kiinnostuneen katsottava). Ruoka oli jälleen kerran hyvää ja suolalohi katosikin pöydästä nopeasti parempiin suihin ja muutkin jouluruuat maistuivat porukalle. Mukava reissu jälleen kerran Huopanalle.

Tämä saattoikin olla vuoden viimeinen kalastusreissu, koska sääennusteet on luvanneet erittäin kovia pakkasia. Olisikohan seuraava perhokalastusreissu sitten vasta sumariaikaan, no saa nähdä, se riippuu aika pitkälti siitä minkälainen talvesta tulee.

Loppuun vielä maininta tulevan sunnuntain kerhoillasta, jonka aihe varmistui aika viime tinkaan. Eli kerhoillassa 28.11. aiheena "Kesän 2010 kalareissut Ponoille ja Islannin Tungulaekur-joelle".

2. marraskuuta 2010

Haukiperhojen sidontaa

Syksyn kerhoillat on saatu vauhtiin ja tällä kertaa (su 31.10) oli kerhoillan aiheena haukiperhojen sidontaa. Ensimmäisenä perhona sidottiin puna-oranssi-valkoinen Craft fur deceiver painosilmillä varustettuna. Craft furit on nopeita ja yksinkertaisia perhoja sitoa, joten niitä voi suositella aloittelijoille ensimmäisiksi haukiperhoiksi. Niissähän perho koostuu käytännössä vain pyrstön Schlappenista sekä rungolle pyöritetystä Craft fur suikaleesta. Niihin voi toki laittaa mukaan kimalteita, painosilmät tai sitten jopa tehdä epoksipään.

Toisena perhona sidottiin sitten hieman vaativampi perho eli slinky fibrestä ja kimalteista tehty epoksipäinen haukiperho. Slinkyfibre ei ime vettä, joten siitä voi tehdä kookkaita perhoja ilman, että niistä tulee painavia. Slinkykuitu on myös erittäin kestävää, joten se kestää haukien hampaita hyvin. Slinkyn sekaan kannattaa sekoittaa runsaasti kimalteita ja slinkykuitua ei saisi laittaa liikaa. Perhosta kannattaa yrittää tehdä ilmava mutta sellainen, että siinä on profiilia. Kuituja voi nostaa hieman pystympään rungolta pikaliiman avulla. Tein tällä kertaa slinkyn ahvenvärityksellä Pknetin haukiperhokisan innoittamana vaikka ahvenväritykseen ei ole hirveästi näissä Keski-Suomen tummissa vesissä ollutkaan luottoa, mutta toki niillä varmasti kaloja saa. Ohessa slinkyahvenen kuva ja materiaalit mitä siihen on käytetty.

Slinkyahven
sidos: Masi Hast

- pääsiipenä valkoista + kirkkaanvihreää + oliivia slinkyä
- oliivia mirror imagea
- helmiäsangelhairia
- peacockangelhairia
- lateral scalet kylkiviivoina
- kurkussa oranssia slinkyä + fläsää
- tarrasilmät + epoksi
- musta ja punanen tussi